Puolen päivän jälkeen kokeilin miltä ensi puraisu tuntuu näin aikaisin. Ja ihan hyvältähän se tuntui. Heitin siinä myös lihiksen nassuun ja pöytään liittyi pari kärppäfania matkalla Tampereelle katsomaan ipa-kärpät peliä. Leppoisia kavereita ja siinä ehdittiin kertaamaan myös legendaarisia hermes-kärpät pelejä 90-luvulta. Junamatkojen parasta antia on ihan oikeasti ravintolavaunukeskustelut. Näissä pääsee yhtä helposti mukavaan keskusteluun kuin esim. Englannissa pubeissa. Tai ainakin minunlaiselle ujohkolle ihmiselle juuri ravintolavaunuissa ei tarvitse keksiä mitään ihmeellisiä keskustelunavauksia päästäkseen juttusille, jo pelkkä "minne olet menossa" riittää.
Vielä reilut tunti Tampesteriin, siitä junan vaihto ja Humppilaan, siitä sitten muutama tunti ja toivottavasti olen mökissä metsän keskellä viskilasi kädessä.
Piti tässä junamatkan aikana pohtia ja kirjoittaa elämästä, maailmankaikkeudesta ja muusta sellaisesta, mutta kun tuolla ravintolavaunussa oli niin kivaa niin nyt en ehtinytkään. Mutta kai sitä voisi elämä huonomminkin olla? Nytkin olen matkalla tapaamaan hyviä ystäviäni ja viettämään mukavaa viikonloppua heidän kanssaan. Se mitä tässä itse elämälleni kaipaan on jotain puuhaa arki-iltoihin. Nyt käy liian usein niin että heitän töiden jälkeen sohvalle pötkölleen, siihen muutosta. Hermeksen auttaminen jotenkin kiinnostaisi mutta mitä Oulusta voisi tehdä? Miten heitä voisi auttaa? En tiedä, pitää miettiä kovasti. Mutta nyt mietin vaan mökkiä...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti